Viikon ainoana vapaapäivänä tajuan olevani hölkkäämässä aamulla klo 5.30. Ja täysin omasta tahdosta.
Töihin olen herännyt viiden aikoihin jo lähes kolme kuukautta, joten eipä se rytmi juurikaan muutu, vaikka onkin vapaata.
On mukava juosta avojaloin pitkin hiekan peittämää viidakkopolkua Auringon noustessa punaisten kallioiden reunan yli. Lämmintä on siten, että hiki virtaa jo ekojen satojen metrien jälkeen. Lenkin jälkeen vielä syviä venytyksiä, hengittämisiä ja hetki mietiskelyä. Siis joogaa vähän eri tavalla. Tarkoitus on vain herättää keho ja terävöittää mieli.
Vaikka on sunnuntai, lähes koko telttakylä on pystyssä viimeistään seiskan aikoihin, aivan sama monelta pää painui telttapatjaan. Aurinko on loistava herätyskello. Jos ei valon suhteen, niin ainakin kuumuuden suhteen.
Nautin vapaasta sunnuntaistani täysin siemauksin ja huomenna olen taas mopin varressa pirteänä. Vapaapäiviä ei enää montaa ole, joten otetaanpa iisisti ennen lomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti