Katherine

Saavuin Katherineen viime perjantaina. Sain kyydin kahden kaveruksen, Diegon ja Tinan, matkailuautolla. Matka kesti 4 tuntia ja maisemat olivat tasaisia, pääosin laidunmaita ja karjaa sekä viidakon tapaista. Pitemmän päälle ei hirveästi ollut nähtävää. Sain kuitenkin pienen vilauksen kaupunkien suurista etäisyyksistä.

Katherine on suuri kaupunki täkäläisellä mittapuulla. Se on pieni suma katuja, joilla on mielikuvitukselliet nimet: First st, Second st, Third st ja Fourth st. Keskustan ulkopuolelle on levinnyt vähän myös asutusta. Päätien varrella ovat suurimmat kaupat. Paikka on suunniteltu varastojen täydennykseen ennen outbackiin suuntautuvia matkoja.

Asustelen Coco's backpackers-nimisessä hostellissa. Dormisänky maksaa 27 AUD yöltä ja isäntä on todella mukava sekä auttaa ja jutustelee kaikkien kanssa parhaansa mukaan. Pihassa asustaa kanoja ja kaksi kukkoa. Ekana aamuna toinen kukoista otti luulot pois ja herätti klo 3.00 ja jatkoi kiekumista 10 minuutin välein. Muuten pihapiiri on hyvin rauhallinen, vaikka sijaitseekin keskellä kaupunkia. Päivällä haukat vaanivat kanoja ja auringonlaskun aikaan taivas täyttyy lepakoista.

Kaupungin viehättävin paikka ovat kuumat lähteet pienen kävelymatkan päässä. Siellä ei ole liikaa ihmisiä ja vesi on lämpöistä. Krokotiileista varoitetaan, mutta ihan turvallisin mielin ainakin itse uiskentelin.

Katherine River.

Silta joen yli. Myös mitta veden korkeudelle, pahimmissa tulvissa vesi on ollut sillan korkeudella.

Varoitus krokoista, mutta yhtään ei näkynyt.

Lähteen alkupää.

...ja ei kun pulikoimaan.

Maistoin jo aiemmin krokotiilin lihaa. Maku oli outo sekoitus kanaa, kalaa ja jotain kolmatta, mitä en ole vielä keksinyt. Ihan ok kuitenkin.

Vegemite oli outoa tavaraa. Se on pääasiassa hiivaa ja maistuu aika jännältä. Maku ei ollut kovin herkullinen ja vaatii jonkin verran totuttelua. Se on kuitenkin terveellistä, koska se on täynnä B-vitamiinia, ja sen syötynä puhutaan vielä karkottavan hyönteisiäkin. Pitääpä kokeilla, kunhan moskiittoja ilmaantuu enemmän.